banner liberdade
EDITÓRIALNOTÍSIA IMPORTANTE / HEADLINE NEWS

Husi kadeira ema ba kadeira kareta luxu: símbolu traisaun polítika

104
×

Husi kadeira ema ba kadeira kareta luxu: símbolu traisaun polítika

Share this article

EDITORIAL, (LIBERDADETL.com) — Papél ida-ne’e analiza polítika polémika Parlamentu Nasionál Timor-Leste nian, ne’ebé planeia atu sosa karreta foun hamutuk 65 ba nia membru sira. Desizaun ne’e hamosu polémika tanba ema haree katak ida-ne’e reflete desligamentu hosi elite polítika hosi realidade sofrimentu povu nian.

Parlamentu argumenta katak veíkulu tuan sira la adekuadu ona, maibé narrativa ida-ne’e la konsege konvense públiku, ne’ebé ezije atu orsamentu estadu nian tenke tau prioridade ba saúde, edukasaun, infraestrutura báziku sira no nesesidade seluk povu nian.

Opozisaun maka’as mosu hosi estudante, ativista, no organizasaun sosiedade sivíl sira, ne’ebé haree polítika ida-ne’e hanesan traisaun morál ba prinsípiu demokrátiku.

Ironia maka, opozisaun nia postura la diferente ho governu nian; apoiu hosi figura opozisaun, inklui Sekretáriu-Jerál FRETILIN Mari Alkatiri, iha ne’ebé observa katak, iha Parlamentu reflete liu interese elite nian duké diferensa ideolójika.

Iha kuadru teoria polítika públika, sosa karreta ida-ne’e la konsege kumpre prinsípiu utilidade, justisa, no lejitimidade nian. Polítika ne’e la fó benefísiu tanjível ba públiku, subliña dezigualdade iha distribuisaun orsamentu, no hamosu krize lejitimidade polítika tanba ameasa manifestasaun boot.

Papél ida-ne’e konklui katak karreta foun nu’udar meiu transporte ida, no hanesan símbolu ida traisaun polítika nian ne’ebé habelar lakuna entre reprezentante no sira nia eleitór sira.

Solusaun sira ne’ebé propoin inklui moratóriu ba aprovizionamentu karreta, auditoria transparente ba veíkulu tuan, no realinhamentu orsamentu ba nesesidade primária povu nian. So liu hosi medida hirak ne’e mak bele restaura lejitimidade demokrátika Timor-Leste nian no harii fali konfiansa públiku nian ba parlamentu.

Iha edisaun ida ne’e, Ekipa Think Tank LIBERDADETL foka maka’as ba desizaun hosi Parlamentu Nasionál Timor-Leste hodi sosa karreta foun hamutuk 65 ba ninia membru sira. Asuntu ida-ne’e nu’udar kestaun tékniku ida; ida-ne’e kona fuan hosi sensibilidade polítika no morál. Parlamentu argumenta katak veíkulu tuan sira la adekuadu ona, no katak veíkulu foun nesesáriu atu apoia ninia funsaun fiskalizasaun iha sosiedade.

Maibé, argumentu ida-ne’e espoin kontradisaun fundamentál ida: enkuantu povu sei luta hela atu hetan kuidadu saúde, infraestrutura baze nian ne’ebé adekuadu, no nesesidade báziku loroloron nian, reprezentante okupadu atu asegura konfortu pesoál liuhosi instalasaun luxuozu.

Opozisaun públiku maka’as, partikularmente hosi estudante, organizasaun sosiedade sivíl, no ativista sira, ne’ebé haree desizaun ida-ne’e hanesan traisaun ida ba ideál demokrátiku. Ba sira, orsamentu estadu tenke dirije ba interese povu nian, la’ós desvia ba veíkulu ofisiál. Deziluzaun klean ida-ne’e agora nakfilak ba ameasa asaun massa nian.

Laloran ida hosi manifestasaun sira ho eskala boot diskute ona, ida ne’ebé fó hanoin fali protestu foin lalais ne’e iha Indonézia. Potensia esplozaun sosial ida ne’e hanesan sinal ida katak parlamentu nia lejitimidade sai frajil ba bebeik iha povu nia matan.

Aumenta insultu ba kanek maka opozisaun nia postura, ne’ebé tuir loloos sai hanesan baluarte ba povu. Envezde rejeita, figura opozisaun balun apoia duni polítika ida-ne’e.

Apoiu hosi Sekretáriu-Jerál FRETILIN Mari Alkatiri hatudu katak liña ideolójika iha Parlamentu mesak retórika de’it. Bainhira ko’alia kona-ba fasilidade no konfortu elite nian, tantu governu no kampu opozisaun aliñadu, hatudu katak sira defende interese sira duké prinsípiu sira.

Fenómenu ida-ne’e revela parte polítika opozisaun nian, ne’ebé prefere liu atu halo jogu podér duké luta ba povu nia lian, hodi hosik povu dala ida tan sai vítima ba jogu elite nian.

Hosi perspetiva akadémika, polítika ida-ne’e falla atu kumpre prinsípiu báziku tolu: utilidade, justisa, no lejitimidade. Laiha benefísiu diretu ba ema sira ne’ebé hasoru dezafiu loroloron nian. Sentidu justisa naksobu tanba orsamentu habelar de’it lakuna entre elite no kiak sira.

Lejitimidade sai fraku liután tanba opozisaun maka’as hosi estudante no ativista sira. Iha pontu ida-ne’e, sosa karreta foun ida komprende ho loloos liu nu’udar símbolu desligamentu elite nian hosi realidade povu nian, polítika simbóliku ida ne’ebé hamenus demokrasia ba formalidade de’it lahó substánsia.

Ekipa LIBERDADETL subliña katak solusaun ne’ebé iha la’ós justifika desizaun parlamentu nian, maibé iha korajen atu adia polítika, halo auditoria públika ba kondisaun viatura tuan, no rediresiona orsamentu ba setór vital hanesan saúde, edukasaun, no infraestrutura suku nian.

Parlamentu mós tenke loke espasu ida ba diálogu nakloke ho estudante no sosiedade sivíl, atu nune’e polítika públika bazeia duni ba nesesidade povu nian, la’ós konfortu elite polítika liman fuan ida nian. Se diálogu ignora, entaun manifestasaun ho eskala boot sai kestaun tempu de’it, no krize lejitimidade sei hatama Timor-Leste nia demokrasia ba rai-kuak deskonfiansa nian ne’ebé klean liu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

error: Content is protected !!