NOTÍSIA LITERÁRIA, (LIBERDADETL.com) — Tuir ekipa redasaun LIBERDADETL nia monitorizasaun, polítika literasia dijitál ne’ebé inisia husi Sekretaria Estadu Komunikasaun Sosiál (SEKOMS) ho lideransa hosi Expedito Loro Dias Ximenes, reprezenta pasu estratéjiku no progresivu hodi hametin baze komunikasaun Timor Leste nian.
Polítika alfabetizasaun ida-ne’e la’o liu de’it atu introdús teknolojia, kuda konxiénsia krítiku iha jerasaun foun sira kona-ba importánsia atu distinge entre informasaun válidu no dezinformasaun, no mós haburas kultura lee, hakerek, no partisipasaun ativu iha espasu dijitál ne’ebé saudavel.
Tanba ne’e, ekipa redasaun LIBERDADETL sente importante atu esplora no narrativa inisiativa ne’e ho kle’an liután, nu’udar forma apresiasaun no enkorajamentu atu nune’e polítika literasia dijitál ne’e labele para de’it iha eskola balun de’it maibé sai polítika nasionál ida ne’ebé sustentável.
Literasia mídia la’ós ko’alia kona-ba abilidade téknika, maibé mós kona aspetu ideolójiku hosi públiku nia direitu ba informasaun ne’ebé loos. Tanba ne’e, narrativa ne’e hakerek atu subliña katak buat ne’ebé SEKOMS halo nu’udar baze krusiál ba futuru demokrasia no komunikasaun públika iha Timor-Leste.
Iha esforsu ida atu avansa alfabetizasaun no hakbesik jerasaun foun ba mundu dijitál, Sekretaria Estadu Komunikasaun Sosiál (SECOMS), ho lideransa husi Expedito Loro Dias Ximenes, lansa inisiativa progresiva ida iha forma jornál parede dijitál iha eskola sekundária sira. Projetu ida ne’e implementa ona iha eskola lima iha munisípiu Lautem no hanesan preparasaun ba espansaun iha Timor-Leste laran tomak.
Iha loron Kinta, (05/06/2025), Sekretáriu Estadu Komunikasaun Sosiál, Expedito Loro Dias Ximenes hamutuk ho Diretora Child Fund, Alzira Dos Reis akompaña husi manorin no estudante sira lansa programa ne’e iha Eskola Sekundáriu Jerál Nino Konis Santana, Eskola Sekundária Jerál Lere Anan Timur, Eskola Sekundária téknika vokasionál númeru 1 no númeru 2 Lospalos no eskola Tékniku Agríkola Don Bosco Fuiloro, iha Salaun ONG Lokal Fraterna, Lospalos Villa, Munisípiu Lautem.
Polítika ne’ebé promove husi SECOMS simplesmente hanesan estratéjia ida ba tempu naruk atu kuda literasia informasaun no haburas kultura komunikasaun krítiku entre estudante sira.
Jornál dijitál ida-ne’e serve hanesan instrumentu partisipativu ida ne’ebé enkoraja estudante sira atu hakerek, lee, no hato’o informasaun ho ativu iha sira nia ambiente eskola rasik. Ho aprosimasaun ida-ne’e, SECOMS koloka estudante sira hanesan sujeitu sira iha mundu informasaun nian, la’ós de’it konsumidór pasivu.
Polítika ida-ne’e reflete filozofia polítika komunikasaun inkluzivu ida—iha ne’ebé teknolojia la’ós rezerva ba sidade boot ka sírkulu elite, maibé prezente iha espasu edukasionál iha nasaun tomak. Inisiativa ida ne’e mós marka susesu polítika komunikasaun públika SECOMS nian hodi realiza asesu justu no ekuitativu ba informasaun.
Impaktu husi inisiativa ida-ne’e bele haree iha aumentu interese husi estudante sira iha hakerek notísia, relatóriu eskolár, artigu opiniaun, no obra literária iha forma dijitál. Liután, profesór no pesoál eskola nian hahú dezenvolve toman atu orienta estudante sira hodi halibur informasaun, filtra fonte, no hakerek ho étika jornalístika. Ida-ne’e hatudu katak jornál dijitál la’ós de’it instrumentu komunikasaun ida, maibé mós meiu ida ba dezenvolvimentu karakter no abilidade sira sékulu 21 nian.
Kna’ar Foin-sa’e kombate droga no halo prevensaun iha Timor Leste
“Labarik sira sai ativu liu tan hodi hato’o sira nia opiniaun no komesa kompriende ona oinsá atu hato’o informasaun ho responsabilidade,” hateten mestre ida iha munisípiu Lautem.
“Ami mós haree aumentu kolaborasaun entre estudante sira no profesór sira hodi kria konteúdu lokál ne’ebé signifikativu.”
Husi perspetiva polítika públika, programa ne’e mós hametin sinerjia entre instituisaun estadu nian. Agora daudaun, ekipa SECOMS iha hela diskusaun formál ho Ministériu Edukasaun atu aliña inisiativa ne’e ho kurríkulu nasionál no formula mekanizmu formasaun dijitál ba profesór sira iha Timor-Leste laran tomak.
Maski jornál parede dijitál ida-ne’e sei iha faze inisiál implementasaun nian, SECOMS nia kompromisu konsidera nu’udar pasu estratéjiku ida hodi integra edukasaun ho dezenvolvimentu iha teknolojia informasaun nian. Susesu husi eskola lima dahuluk mak evidénsia konkreta katak polítika ida-ne’e la’ós elitista, maibé adaptivu no responde ba nesesidade lokál.
Hein katak governu kontinua tau matan ho konsistente ba programa ida ne’e ho apoiu orsamentál, formasaun, no parseria forte entre setór edukasaun no komunikasaun.
Ba oin, jornál parede dijitál ne’e bele sai laboratóriu komunikasaun públika iha eskola, iha ne’ebé joven timoroan sira aprende kona-ba demokrasia informasaun, partisipasaun, no responsabilidade sosiál.
Hanesan Expedito Loro Dias Ximenes subliña iha deklarasaun ida foin lalais ne’e, “Programa jornál parede dijitál bele fasilita estudante no professor sira públika informasaun sira kona-ba eskola, atividade no informasaun sira kona-ba edukasaun no assuntu sira seluk.”
“Ida ne’e ita ko’alia literásia dijital oinsá mak ita atu aprende dijitál liga ho jornál parede dijitál ne’ebé ita lansa dadaun ba eskola lima iha Lospalos no sei kontinua ba eskola sira hotu iha Timor laran,” governante ne’e hatete, ne’ebé mensiona iha pájina ofisial SECOMS nian (05062025).
SEKOMS hamutuk ho Child Fund no parseiru sira seluk sei hala’o programa ne’e iha eskola sira hotu ho intensaun promove literásia dijitál atu estudante sira buka aprende iha kontestu oi-oin hodi hasa’e koñesimentu no kreatividade estudante nian iha eskola.
Festivál literasia iha Ermera: selebra poder leitura nu’udar baze sivilizasaun
Iha mundu ne’ebé teknolojia evolui lalais, informasaun espalla ho rapidez, maibé inklui mós dezinformasaun no informasaun falsu, ne’ebé bele fó impaktu negative ba sosiedade. Programa ne’e hanesan inisiaitiva IV governu nian, liuhosi SEKOMS atu atualiza no kapasita estudante no manorin sira iha área teknolojia, liuhosi uzu responsável ba Plataforma dijitál.
Programa literasia dijitál ne’ebé lansa husi SECOMS (Sekretariadu Estadu ba Komunikasaun Sosiál) marka pasu estratéjiku ida hodi hasa’e literasia mídia no informasaun entre estudante Timor-Leste, partikularmente iha nivel primária no sekundária. Programa ne’e dezeña atu hametin estudante sira-nia abilidade hodi distinge informasaun ne’ebé verifikadu hosi dezinformasaun, no mós atu introdús prinsípiu jornalizmu báziku ne’ebé relevante. Liuhusi aprosimasaun ida-ne’e, estudante sira hetan enkorajamentu atu komprende étika informasaun, ezatidaun fonte, no importánsia responsabilidade sosiál nian iha prátika komunikasaun dijitál.
inisiativa ida-ne’e maka parte integrante ida hosi esforsu hodi harii kultura lee, hakerek, no produz konteúdu lokál ne’ebé kriativu no klean. SEKOMS kuda baze alfabetizasaun ne’ebé metin, nia valór kulturál, hanesan solidariedade komunitária no responsabilidade koletiva, enkuantu integra iha ekosistema dijitál globál ne’ebé evolui daudaun. Nune’e, futuru alfabetizasaun nasionál nian orienta ba rezolve dezafiu dezinformasaun, no dezenvolve jerasaun joven sira ne’ebé hanoin ho krítiku, ativu iha sosiál, no envolve iha kriasaun narrativa lokál auténtiku.
Tanba ne’e, Sekretáriu Estadu Komunikasaun Sosiál Expedito Loro Dias Ximenes, lori programa jornál parede dijitál no enkaixa mós programa literasia dijitál ba Ministériu Edukasaun ho objetivu atu implementa iha eskola sira iha territóriu nasionál.
“SEKOMS hakarak aprezenta programa literasia dijitál ne’ebé ho nia objetivu prinsipál atu empodera estudante sira ho kapasidade atu konsumu no prodús informasaun iha forma krítika no seguru”.
Polítika literasia dijitál ne’ebé SEKOMS implementa hanesan manifestasaun ida hosi kompromisu estadu nian atu jerasaun foun ho instrumentu pensamentu krítiku no étika mídia nian. Ami hein katak inisiativa ida-ne’e sei kontinua hametin no habelar, nune’e Timor-Leste sei buras ho sidadaun ne’ebé matenek kona-ba informasaun no iha kbi’it iha komunikasaun.